Elämää ilman älypuhelinta

| Vlogi, kirjoja & taideseikkailuja |

Kerroin edellisessä postauksessa, että aion jatkossa julkaista videon ja blogipostauksen kerran viikossa. Nyt olen koittanut sitä, ja viikko on aivan liian lyhyt aika, siis TODELLA lyhyt! 

Jatkoa varten on muutetava rytmiä:

julkaisen JOKA TOINEN perjantai-iltapäivä! |

muokkaus: tuossa luki ensin maanantai. ilmeisesti se on huonoin päivä julkaista, kun ihmiset ovat "kiireisiä" ja taas viikonloppuna olisi aikaa katsoa videoita. loogista olisi julkaista perjantaina. teen tästä ehkä vain itselleni hankalaa, enkä usko, että kukaan suuttuu, jos tunnustelen tätä ja teen muutoksia kuten on tarkoituskin. mutta en osaa lakata pohtimasta.

onkohan tällä oikeasti mitään väliä niille, jotka mua seuraavat? tuskin. otan vain niin kirjaimellisesti sen, jos "lupaan" jotain. :-) tämähän ei ole mun työni enkä saa tästä senttiäkään, joten periaatteessa tilastoilla tai muilla ei ole väliä. haluan kuitenkin etsiä julkaisutavan, jolla tavoitan yleisöni niin, ettei työ tunnu valuvan hukkaan. videoissa on niin suuri työ!

Blogipostausten kanssa tunnustelen edelleen. En halua olla näiden julkaisuajoissa niin ehdoton. Saatan julkaista joka viikko. Saatan julkaista vain silloin, kun videonkin. Mutta joustan kellonajassa. Ei haittaa, vaikka blogipostaus tulisi vasta myöhemmin illalla tai tiistaina. En halua ottaa paineita.

Elämää ilman älypuhelinta | Sopeutumista, kirjoja & taideseikkailuja | Vlogi

Upotan videon tähän heti, kun ehdin. YouTube-kanavalleni pääsee painamalla tästä. :-)

Tarkoituksenani oli koittaa vloggaamista ja uutta rutiinia videoiden tekoon. Koska en ole tehnyt tämäntapaisia videoita hetkeen, en ymmärtänyt, että näiden editoimiseen voi mennä vielä niiin kauan pidempään kuin "sit down" -videoiden (vaikka yleensä seison tai kipitän niinkin kutsumillani videoilla).


Tarkoituksenani oli myös tunnustella, miltä uusi rytmi tuntuu. No, nyt tunnustelin ja teen muutoksen. Tein aiempaa sekä tätä videota koko niille kuuluneet viikot. Ei mitään järkeä! Ei jää lepohetkiä, ei lepopäiviä. Ajatus stressittömistä rutiineista kumoutui. :-( 

Olen kuitenkin rakastanut näiden videoiden tekemistä ja ajatusta julkaisurytmistä. Se on tuonut paljon iloa ja vapauttakin. Voin vain tehdä videon, koska nyt teen videoita. En mieti sen enempää sitä puolta. 

Ensin pohdin, jospa vain tekisin lyhyempiä videoita ja sillä saisin rytmin pidettyä yllä. Sitten huomasin, että mulla meni eilen 8-10 tuntia uusimman videon pieniin otsikoihin ja värisävyihin. Ja nyt olen kuumeessa tai jossain muussa lämpöolotilassa, jossa hengästyttää.

Otsikoiden ja värisävyjen piti olla vain viimeistelyä?? Ja olin tehnyt osan siitä jo aiemmin. Halooo! Miten sellaiseen voi mennä niin kauan? En ymmärrä. Lopulta kirjoitin jotkut jutuista piirtopöydällä "käsin", kun se on mulle luontevinta. Hullua kyllä, se oli nopeampaa kuin valmiin fontin käyttäminen. No joo, tarkoitanpa vain, että tuskin saisin lyhyttäkään vlogia tehtyä stressittä ja nopeasti.

Cʜᴀʀʟᴇs Sᴀɴᴅɪsᴏɴ, Tᴀᴍᴘᴇʀᴇᴇɴ Tᴀɪᴅᴇᴍᴜsᴇᴏ (kuva yllä)

En halua karsia, tehdä lyhyempiä videoita tai jättää visuaalista hiomista pois. Ajassa hypellen leijailu, visuaalinen kauneus ja musiikin ja kuvan rytmittely ovat juuri niitä asioita, joiden takia rakastan vlogien tekemistä. Siispä kliseisesti: "karsin määrästä enkä laadusta."

En halua tiivistää, en tehdä vain jotain näppärää ja nopeasti käsiteltävää. En kirjoituksissani, puheissani, enkä videoissani. Tämän tekstin kirjoitin alun perin YouTube-kanavani yhteisövälilehdelle ilmoittaakseni julkaisutahdin muutoksesta. Kirjoitin huomaamattani niin pitkällisesti, että sain poimittua siitä tämän viikon blogitekstin.

Miltä tuntuisikin kirjoittaa yksittäinen ilmoituslause: "Moi, julkaisenkin jatkossa joka toinen maanantai kello 18!"

...en tiedä, en pysty sellaiseen.

Voitte vain kuvitella, millaisia tarinasähköposteja opettajani saavat, kun olen kurssilta pois vointini tai vaikean elämäntilanteen vuoksi tai on muuta asiaa. No, tällaisia.

*

Kiitos, kun luit! Blogissani ei ole tykkäysnappia, mutta voit kommentoida alle: Tykkäsin! 💛 tai jotain muuta. Välillä itselläni kommentointi ei meinaa onnistua, ja silloin vaihdan selainta tai käyn toisella välilehdellä. Toivottavasti muilla onnistuu! ☀️

Näemme ja kuulemme ensi postauksessa. :-)

Kommentit

Lähetä kommentti

Lue myös

Keltainen ovi

on tarinoita ja taidetta, kahvihetkiä ja kuvia. Videoita ja mietteitä, Tamperetta ja seikkailuja.

Sanni Kelokaski, 24

on tamperelainen tarina- ja luonnoskirjataiteilija, luovan alan opiskelija, hilpeä havainnoija sekä luovuuden ja luonnoskirjatyöskentelyn asiantuntija.

Tervetuloa!

Aurinkoista tai sateista kevättä, kuinka vain. :-) Viihtyisiä ja veikeitä bloginlukuhetkiä. Ystävällisin terveisin, Sanni Lea Kelokaski