Englantilaisia teeastioita Gilmore Girls -kesään

 | Markkinoita & teekuppiriemua! <3 |

Innostunut astiapostaus luvassa. Tämä uusi vapautunut julkaisurytmi tuntuu hyvältä! Olen ottanut niin paljon kuvia ihan muutamassa päivässä, että jo nyt tekee mieli tehdä uusi postaus, ja niinpä teen! :-) 

Sain taidetutkimuskurssin esseen tehtyä ja palautettua, ja niin tekeminen kuin palauttaminenkin oli kivaa. Ehkä vielä kivempaa oli se, kun kansainvälisiltä suurmarkkinoilta löytyi TEE- & KAHVIKUPPEJA! Hyvä tavaton, ja PELTIPURKKEJA!!! <3 

Markkinakuviin! En yleensä löydä tai etsi tuollaisilta markkinoilta mitään, ehkä jonkun korun silloin tällöin. Mutta NYT. Voi, nyt! Kuulkaa, ensimmäisenä päivänä huomasin aluksi vain peltipurkit. Katselin niitä hypellen ja riemuiten niin monen tovin ajan, että hukkasimme seuramme, joka oli lipunut jo toiseen päähän markkinoita. Huomioitavaa, että markkinat olivat varmastikin ja liioittelematta koko Tampereen pituiset. Mutta ei herranen aika sentään, sitten kassalla vasta huomasin, että kojun takana on kuppeja, kasoittain kuppeja! Olin yrittänyt kurkkia peltipurkkien seassa olevia mukeja, joita oli vain muutamia, ja niin toivoin löytäväni lisää, mutta en voinut uskoa, että haaveeni muuttuisi todeksi.

Peltipurkkeja ostin vain yhden – soman Big Benin, joka kantaa teetä tornissaan. Mutta kuppeja... en ole koskaan toiminut näin, ehen. Nyt voin kertoa: mulla on ollut siirtymävaihe ja välillä jopa kriisintuntuinen tila nykyisten mukiemme kuvioinnin ja muotoilun suhteen. Tämä on niin pitkällinen asia, että säästän lukijoitani suurimmilta puinneilta. Mutta löysin ensimmäisenä markkinapäivänä kaksi kuppia... Toisena päivänä palasin etsimään lisää... 

 ja kolmantena... 

Venlan ottamia kuvia Venlan kamerasta

Oli niin monia ihania kaikkia, mutta peltipurkkeja meillä jo on, kun rahaa taas ei kovinkaan liikaa. Ostin yhden, ja loppuja ihailen valokuvista. :-) Siksi otimme kuvia. Siis, että niitä voi ihailla.

 


Näin se vain on. Ostin kymmenen kuppia. Yhdeksän meille ja yhden äidille. Holtitonta, täysin holtitonta. Ben, herra Big Ben katselee mua tuosta pöytälampun juurelta ja toteaa pieneen ääneensä, että holtitonta on. Ei ole reilua, tuomitaan jo kellotorneista saakka. Ja herra teemyyjä sanoi mulle näin kolmannen päivän eli eilisen kauppojen jälkeen: 

Thank you my darling! But You're not allowed to come tomorrow!

Mutta voi, olen NIIN iloinen!! Ihania tunnelmallisia englantilaisia tai muuten vain kuviollisia siroja astioita on vaikea löytää. Kirppiskilkattimissa pelkään sitä lyijyjuttua, josta tiedän vain vähän mutta huolestun ajoittain, ja taas uutena en ole ennen nähnyt tällaisia.

Myönnettävä on: poimimiseni oli niin tarkkanäköistä ja pitkäjänteisen valikoivaa, että uskon vieneeni kaikista kauneimmat kupit. Ei sinne jäänyt enää edes, mistä valita.

kävimme myös muiden mielikojuilla :-)

oho, taas kuppeja... mutta kaikki kuvat ovat ensimmäiseltä päivältä kuitenkin. 

Kuvia valitsemistani kupeista myöhemmin postauksessa siellä täällä. En ottanut sellaista marssiparaatikuvaa, mutta tunnelmaotoksia juu.

Avoin kirja -merkintöjä eiliseltä. Piirtelin ja kirjoittelin Laukontoria vastapäätä puun varjossa, kun olin käynyt Laukontorin antikvariaatissa. Värit lisäsin kotona tänään, ja markkinakuvan tein myös myöhemmin valokuvan pohjalta. Otin valokuvan Venlan kameralla joku ilta, kun markkinat olivat jo kiinni ja luimme kirjoja kirjaston takana penkillä, mutta kaikki kuvat tärähtivät. Tallensin sen sitten toisin.


keltaisesta markiisista tunnistaa laukontorin antikvariaatin, tuolla noin!

laukontorin veikeät markiisit & lyhdyt sekä muut toverit

oi joo, otin äsken paljon tällaisia kotikuvia täältä kotoa

Vaihdoimme viikko sitten aika uuden järjestyksen. Vihreä lipasto on nyt keittiössä. Voin näyttää joskus videolla! Niin, ja banaaneillekin löytyi kenkätelinettä parempi paikka.

Kävimme etsimästä kirpputoreilta uusiin kuppeihin sopivia lautasia. Löytyi tällaisia elegantteja tovereita, ja toiselta kirppikseltä aivan samankaltaisia mutta pikkuversioita.

Tuo keltakukkainen muki löytyi ensimmäisenä päivänä. En vain nähnyt toista yhtä ihanaa. Seuraavana päivänä kaivelin niin kauan, että teekupille löytyi ystävä!!

santsun askartelu

nämä siniset lautaset löysimme jo joskus aikoja sitten

katsokaa nyt näitä kaunottaria! ja kaunotartelkkaria, jossa gilmore girls. <3

oo niin näissä kuvissa näkyy, kun aloin tänään lisäämään väriä aukeamaan.

lanppu (kattokruunu on siirtynyt eteiseen)

omenat, tomaatit & valkosipuli

yhä emmaa

ja yhä tässäkin

Nämä kuvat ovat eiliseltä, kun olimme auringonlaskun aikaan Näsinpuistossa. Olen aivan Emman (Jane Austen) loppupuolella. Siihen on mennyt parisen viikkoa! Niin paksu kirja ja niin täynnä sanoja. Tuota on ollut kiva lukea, mutta sitten toisaalta kyllä kaipaan jotain, johon uppoutuu edes vähän enemmän. Kiinnostaa lukea jatkossa vielä jotain Austenilta, ja pari kirjaa on hyllyssä odottamassa, mutta seuraavaksi kaipaan jotain muuta. Tunnistan kyllä Jane Austenin huumorin, ja kirjassa eniten nautintoa on tuottanut itse kielen lukeminen, mutta kaipaan muutakin. Kaipaan kirjaa, jota ajatellessani mieleni siirtyy johonkin maailmaan sen sijaan, että näen päässäni vain kirjan ja sen kannen. Tiedättekö, mitä tarkoitan? Mä ainakin tiedän! Kun mä oon mä, ja tämä ajatus tuli mun päästä.

Onneksi asumme keskustassa. En ole ennen päässyt nauttimaan Tampereen keskustasta tällä tavalla kesäisin. Lämpiminä ja vähemmänkin lämpiminä kesäpäivänä on iskenyt jonkinmoinen tuska tai käytännönpulma. Nyt pääsee omaan rauhaan kuumuutta sekä ihmisiä pakoon, ja ruoka-ajat voi hyvinkin viettää oman keittiön antimilla. Sitten voi pyrähdellä ulos vähän väliä, iloita ja nauttia!

venlan tekemät korvikset :-) ja kaulakorukin!! siinä on kangasta.

tuo leveäsiipinen ötökkätatuointi on mun piirtämä :-) tässä kuvassa venla katsookin kuulemma ötökkää

tässä venla katsoo mua, mutta mäkin oon ötökkä

väsynyt beibe

osa uusista kupeista hyllyssä

keittiön nurkalla

olohuoneeseen siirtynyt keittiönpöytä, jonka ääressä kirjoitan nyt tätä postausta. siellä se näkyy, herra ben lampun juurella latelemassa kommenttejaan!

ranskalainen patonki ompelupöydällä, keittiö

*

Kiitos, kun luit! Blogissani ei ole tykkäysnappia, mutta voit kommentoida alle: Tykkäsin! 💛 tai jotain muuta. Välillä itselläni kommentointi ei meinaa onnistua, ja silloin vaihdan selainta tai käyn toisella välilehdellä. Toivottavasti muilla onnistuu! ☀️

Näemme ja kuulemme ensi postauksessa. :-)

Kommentit

  1. Ihanan tunnelmallinen kesäinen postaus suurmarkkinoista stressaavaan hetkeen! 🌼Tykkäsin (:

    VastaaPoista
  2. ..jäin vain pohtimaan, miksi kauppias hätyytteli tulemistasi huomenna? Eikös kauppias haluaisi hyviä ostajia mieluusti takaisin! :o

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lue myös

Keltainen ovi

on tarinoita ja taidetta, kahvihetkiä ja kuvia. Videoita ja mietteitä, Tamperetta ja seikkailuja.

Sanni Kelokaski, 24

on tamperelainen tarina- ja luonnoskirjataiteilija, luovan alan opiskelija, hilpeä havainnoija sekä luovuuden ja luonnoskirjatyöskentelyn asiantuntija.

Tervetuloa!

Aurinkoista tai sateista kevättä, kuinka vain. :-) Viihtyisiä ja veikeitä bloginlukuhetkiä. Ystävällisin terveisin, Sanni Lea Kelokaski