Askartelupostaus
Vanhoja & uusia hahmoja korurasiamaailmoissaan
Askartelin lapsena paljon cernitillä, joka on uunissa kovetettavaa massaa. Cernitiä ei saa enää kaupoista (saatika Tiimarista!! kuten aikanaan), mutta fimo-merkkinen massa on sama juttu eri nimellä. Ei siis hätää. Ja valehtelin sanoessani, että askartelin näistä vain lapsena! En kyllä sanonut VAIN... joten en valehdellutkaan.
Jatketaan eteenpäin. Ei vielä: olen tehnyt tästä massasta kaikenmoisia koruja myyntiin ja itselleni, ja olenpa askarrellut muitakin pikkupikkuruisia hienoja juttuja. Teen niistä vaikka joskus oman postauksensa. :-)
Tässä julkaisussa esittelen uudet hahmoni, joista kaksi on Pottereista ja yksi Nälkäpelistä, sekä korjatut ja tuunatut ympäristöt, jotka sijaitsevat pienissä korurasioissa. Tässä on myös valokuvia lajitteluhatullisesta lukuhetkestä, ja loppuun liitän kymmenisen vuotta vanhat Potter-videot, joissa opetan tekemään pikku tyyppejä sekä kermakaljaa.
Valokuvia pikkuruisista cernit-hahmoista vuodelta 2013. Vihreätaustainen Kalkaros on vuodelta 2014. Nämä ovat siis
jotakuinkin pystyssä olevan euron kolikon korkuisia. Myöhemmin on yksi vertailukuva, mutta
kai tuosta rivikuvastakin voi päätellä kokoa, kun oikeimmanpuolinen on kädessäni. Kuvassa vasemmalta oikealle: Quirinius Orave, Luna Lovekiva, Rita Luodiko, Dolores Pimento, Harry Potter ja Severus Kalkaros korvakorurasioissa.
Mulla ei ole moneen vuoteen ollut hyllyä, jolle tehdä asetelmia. Olen välillä yrittänyt tuoda vanhat cernit-askarteluni osaksi sisustusta, mutta se ei ole toiminut, kun ei ole löytynyt hyvää paikkaa. Tuo yllä olevan kuvan ihana puuhylly muistaakseni lahosi käsiin ja päätyi sitten jonnekin, enkä ole sen jälkeen omistanut kivaa asetelmahyllyä – ennen kuin nyt!
Vanhojen cernit-hahmojen korjaus & tuunaus
Hahmot ovat pyörineet täällä Tampereella vanhempieni varastossa ja
saaneet ties mitä osumaa. Ajan saatossa massa on myös erittänyt jotain
ihmeellistä kuumaliiman näköistä töhnää niihin kohtiin, jotka ovat osuneet vitriinin seinämään. Joistain pienimmistä jutuista on katkennut
palasia, muutama hahmo teki vielä pari päivää sitten ahkerasti voltteja rasioissaan ja Nimbus 2000 -luuta on lentänyt omille teilleen. Matka alkoi Tampereelta ja jatkui mitä luultavimmin meren yli Lontooseen ja siitä pohjoiseen. Ken tietää, nämä ovat vain arvauksia, joskin hyviä sellaisia.
Nyt innostuin vihdoin korjailemaan vanhoja asetelmia! Otin tyypit pois maailmoistaan, siistin vitriinejä ja korjailin väkerryksiä. Päädyin myös yhdistelemään ja vaihtelemaan rasioita, joten vanhatkin hahmot saivat uusia koteja. Meiltä kotoa löytyi muutama kolhiintunut korurasia, enkä viitsinyt innostuksen keskellä lähteä koruliikkeeseen kyselemään lisää kippoja, joten oli pärjättävä sillä määrällä mitä oli. Osa tyypeistä päätyi vielä purkkiin odottelemaan, kun ei ollut tarpeeksi rasioita.
Dobby-tonttu on aivan kärsinyt, kun tein sen aikanaan ja unohdin
uunittaa heti. Se on käynyt ennen uunia esimerkiksi sukan alla. Koitin nyt 12 vuotta myöhemmin
korjailla tyynyliinavaatetta valkealla maalilla, mutta ei se paljoa
pelastanut. Ja nytpäs tutkailin Ginny-Sunny-nimistä askartelublogini julkaisuja tammikuulta 2012. Selvisi, että olen tehnyt Dobbyn lisäksi myös Dumbledore-kirjan sekä Oljo-kotitontun 11–12–vuotiaana. Muistelin, että ainakin Oljon olisin tehnyt myöhemmin, mutta näköjään en. Voi apua, siellä blogissa on VAIKKA mitä niin hauskaa, pakko jakaa niitäkin joskus!!
Tein muutama päivä sitten fimosta Ginnyn, ja sitten innostuin tekemään kaksi muutakin: Nälkäpelin Katnissin ja Pottereiden Dumbledoren. Tein myös pikkuruisia ystäviä ja somisteita niin uusille kuin vanhoillekin hahmoille. Kokovertailun vuoksi otin Dumbledoresta kuvat yhden euron kolikon kanssa. Hattu pidentää hahmoa, niin hahmo on kolikkoa korkeampi, mutta Ginny ja Katniss olisivat varmaan juurikin euron kolikon korkuisia.
Dumbledore oli jo hienosti laatikkoonsa ja kirjahyllyyn aseteltuna, kun huomasin mitä puuttuu! Puolikuulasit! Unohdin tehdä Dumbledorelle puolikuulasit!! Muistan suunnitelleeni niitä, mutta jotenkin ajatus unohtui väkertäessä. Tein lasit maalaten, ja olisin varmasti saanut vielä siistimmät, jos olisin malttanut odottaa kuivumista ja tehnyt useamman kerroksen kultaisella. En malttanut. Feeniksillä oli ikävä ystäväänsä. Laatikossa kun oli yksinäistä ilman Dumbledorea, kuulemma. Huom! Maalausvalokuva ei ole todiste pikkuruisen Dumbledoren murhapaikalta, vaikka saattaakin vaikuttaa siltä.
Dumbledore sai Harryn vanhan rasian. Koristeeksi liimasin kultapaperia, joka heijastaa hienosti feeniksin peilikuvan. Tein feeniksin jalustan klemmarin palasesta. Pimennon kotia en muuttanut ollenkaan. Korjailin vain ja kiinnitin tyypin paremmin. Tuo Pimento on suosikkini kautta aikojen. Se on vain niin yksityiskohtainen ja hieno – hiusten vaaleat raidat, kissapinssi, sääntökyltti ja kaikki! Niin ja hei: hyllyssä näkyvä virkattu Hedwig ei ole itse tekemäni. Olen saanut sen lahjaksi tai lahjankaltaiseksi ilahdutukseksi. :-)
Ginny Weasley on yksi
lempikirjahahmoistani, joten se oli kiva tehdä!! Samaistun
kirjahahmoista eniten Ginnyyn ja Lunaan, ja Luna mulla jo oli. :-) Tein Ginnylle Weasleyn villapaidan ja Rohkelikon kaulahuivin. Sen
tunnelmallisemman kaulahuivin ykkös- ja kakkosleffoista (kolmannessa tupavaatteisiin vaihtuu kapearaitainen ilme). Kääpiöpuhpallurasta tuli niin pikkuriikkinen, että oi oi!!! Sain siniset silmätkin muotoiltua.
Kuten saattaa huomata, Kalkaros oli ennen toisella puolella
laatikkoa. Sen napeista on jäänyt painauma tuohon porisevan
liemikattilan edustalle. Kalkarokselle tein kokonaan uuden taustan. Samana pysyi vain vaakuna, jonka tein vuonna 2014 samalla kun tein
hahmon. Oli haasteellista tehdä tumma
tausta niin, että tummat elementit erottuvat. Siksi olin varmaan aiemmin tehnyt heleänvihreällä teemalla. Halusin nyt kuitenkin tehdä uuden hienomman, ja hohtava kultainen
puuväri ja hopea heijastava tarra pelastivat tilanteen ja toivat valoa
laatikkoon. Tein uutena porisevan noidankattilan ja tykkään niiiin paljon siitä, miten kattilan kahva
heijastuu peilistä!! Hieno.
Orave, Viisasten kivi ja iseeviotpeili -asetelma on vuodelta 2013. Siitä en muuttanut mitään, korjailin vain painaumia. Siitä ja muutamasta muusta olen muuten joutunut leikkaamaan takaa hieman pois, kun ei olekaan mahtunut rasiaan. Jos siis uunituksen jälkeen huomaisi, että jokin osa on liian suuri rasiaan, niin ei hätää! Varovaisesti saa saksilla hiottua kovettunuttakin massaa.
Rita Luodiko sähäkän sulkakynänsä rinnalla & Katniss Everdeen jousensa kanssa
Rita Luodiko ja Katniss Everdeen päätyivät hyllyyn vierekkäin. Yhteistä niillä on värimaailman lisäksi se, että molemmilla on mukanaan luottoaseensa – Luodikolla sähäkkä sulkakynä ja Katnissilla jousi. Rita Luodikon sulkakynä on katkennut, mutta ihan hyvä se silti on.
Tein Katnissin Venlalle yllätyksenä, vaikka pidän itsekin Nälkäpelistä ja olen uppoutunut niihin kirjoihin useamman kerran. Se maailma ei ole sillä tavalla tunnelmallinen ja ihailtava, että osaisin tuoda sieltä vaikutteita kotiimme, mutta tällainen pieni elementti tuntui sopivalta. On meillä myös matkijanärhirintaneula seinällä, tuo sama jonka näpersin fimo-tyypin takkiin.
Katnissin jousen askartelin
klemmarista, rautalangasta ja ompelulangasta. Lakkasin lankaosiot lopuksi fimolakalla varmistaakseni, että jousi kestää. Eihän sitä tiedä, vaikka Katnissin täytyisi päästä metsälle joinain yön pimeinä tunteina, kun emme Venlan kanssa ole huomaamassa.
Luminen Tylyaho & Lunan maailma
Nämä kaikki kolme hahmoa olen tehnyt silloin kymmenen vuotta sitten. Harry muutti uuteen kotiin – lumiseen Tylyahoon, jonka tein nyt uutena. Aiemmin tyystin koditon Villisilmä Vauhkomielikin pääsi nyt ensimmäistä kertaa rasiaan, joskin joutuu jakamaan sen opiskelijan, kermakaljakolpakollisen sekä huhuilevan helmipöllön kanssa. Ei se mitään. Ja oikeastaan nyt kun tarkemmin mietin, en ole varma, huhuileeko juuri tuo Hedwig.
Lunalle tein vain uuden vähemmän räikeän taustan. Laseista on katkennut sakaroita, mutta väliäkö tuolla. Nykyään omistan fimo-lakkaa, jolla voisi vahvistaa heiveröisiä osia, mutta tuolloin mulla ei ollut sellaisesta tietoakaan. Saivartelija-lehti on legopalanen, mutta sen korvaan ehkä joskus itse tekemälläni versiolla. Harryllakin oli ennen legopöllö rasiassaan, mutta tein nyt sille uuden fimosta. Piti tehdä Tylypahkan kutsukirjekin, mutta unohdin, eikä se olisi tuohon lumiseen Tylyahoon niin istunutkaan. Askartelin kermakaljankin, mikä oli niiiiin vaikeaa, mutta hyvä tuli!
Kuvissa näkyvä ruusukuvioinen pikkuteekuppi on antiikkiputiikista Rovaniemeltä. Sain sen ilmaiseksi, kun korva oli katkennut. Venla korjasi sen ja saimme senkin viimein esille. :-)
Oli kivaa askarrella, ja oli kivaa korjata vanhoja väkerryksiä ja valokuvata niitä sekä uusia tyyppejä!! Näiden valokuvaaminen oli hirveän vaikeaa, joten nyt en enää ihmettele, miksi cernit-askarteluistani on niin nähän kuvia. Ennen ihmettelin.
DIY Harry / kesäkuu 2013
DIY Snape / heinäkuu 2014
Kermakalja! / kesäkuu 2013
Kiitos :-)
– jos jaksoit tutkailla tänne asti! Kerro ihmeessä, jos postaus
herätti ajatuksia tai muistoja. Alle voi kommentoida ja
Instagramissa voi laittaa viestiä! :-) Lukijaksi pääsee liittymään
alalaidasta ja sivupalkista. Tunnelmallista viikonloppua! <3
tosi kiva lukea ajatuksia luovan työskentelyprosessin varrelta!
VastaaPoistaIhanaa, että tykkäsit!! Oon nyt näköjään tänä aamuna monisanaisella päällä, kun vastasin pariin muuhunkin kommenttiin erittäin perusteellisesti, joten täältä tulee.
PoistaTätä postausta oli kiva tehdä, kun askarrellessa en suunnitellut vielä tekeväni tätä, niin pystyin uppoutumaan täysin, eikä jakaminen häirinnyt työskentelyprosessia. :-)
Joku tämänkaltainen jälkikäteinen analyysi ja prosessointi toimisi mulle ja muille varmaan muidenkin luovien juttujen jakamisessa (esim. miten jo jaan luonnoskirjatyöskentelyäni). Ottaa kuvia vain silloin, kun siltä tuntuu, ja luottaa siihen, että loput asiat saa sanallistettua tai kuvailtua muuten myöhemmin. Siis, kun nykyään kauheasti somessa jaetaan materiaalia, jota kuvataan SAMALLA, kun työskennellään, ja sitten se jakaminen ja sen ajattelu häiritsee työskentelyprosessia. En usko (ja tiedän tutkimukseni pohjalta :-D), että se on hyväksi kenellekään. Koitankin etsiä tapoja jakaa luovuutta ja kertoa prosesseista ilman, että se häiritsee luomiseen tarvittavaa flow-tilaa.
Niinniinniin siksi tämä postaus oli kiva tehdä, kun tämä oli joku sellainen välimuoto! Ihan esimerkkinä, että omasta mielestäni "huonoimmat" fimohahmot olen tehnyt silloin, kun olen kuvannut samalla videota, eli nuo Harry ja Snape. Siis ihan söpöt, mutta en pystynyt uppoutumaan tekemiseen, kun kuvasin videota. Sitten taas nuo muut tyypit ovat niiiin yksityiskohtaisia ja hienoja, etten edes tiedä, miten ne tapahtuivat, kun työskentelin niin kuplassa enkä jakanut mitään.
Joo eipä muuta, en osaa vetää tätä kommenttia nyt nippuun tai tarkistaa, kirjoitinko jotain järkevää. Tätä se on, kun Venla ei ole kotona. Vastaan blogikommentteihin esseevastauksin eikä aamupalasta tai -kahvista tietoakaan, kun en malta siirtyä. Voihan. :'-)
Kiitos kommentista ja mukavaa kaikkea!!! <3